LAPIN SOSIAALINEN KÄDENJÄLKI
– Yhteinen toimintamalli työn ja tekijöiden kohtaamiseen
YHTEISKEHITTÄMINEN - Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistäminen ja työvoiman kohtaanto-ongelma ovat yhteiskunnallisia haasteita. LUE LISÄÄ
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistäminen ja työvoiman kohtaanto-ongelma ovat yhteiskunnallisia haasteista, joita ei voi ratkaista yhden organisaation tai kehittämishankkeen toimenpiteillä. Lapin sosiaalinen kädenjälki -toimintamalli vastaa hallinnan tarpeeseen kokoamalla keskeiset toimijat yhteen. Avoimen verkostoyhteistyön ja yhteiskehittämisen merkitys Lapin sosiaalinen kädenjälki -toimintamallissa on keskeinen. Uudet ratkaisut ja innovaatiot eivät synny organisaatioiden sisällä, vaan niiden välillä. Tarvitaan monialaista yhteistyötä ja yhteiskehittämistä, jotta uudet ratkaisut ja innovaatiot syntyvät ja juurtuvat arkiseen toimintaan.
Lapin sosiaalinen kädenjälki -verkosto ja hankeperhe on kasvanut lupaavasti hieman yli vuoden kehittämistyön tuloksena. Suurimmat haasteet ovat liittyneet rakenneuudistuksiin ja kohderyhmien osallistumiseen. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tämän vuoden eli vuoden 2023 alussa ja TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Rakenneuudistusten yhteydessä asiantuntijoiden työaikaresurssit ovat perustyön ohella suuntautuneet uusiin rakenteisiin ja uudelleen organisoitumiseen. Palvelujen kehittämisen ja kehittämispolkujen rakentamisen aika tulee, kun rakenteet ja organisoituminen jäsentyvät. Työnantajien kuten yritysten osallisuus kehittämisprosessissa on ollut vähäinen, kuten työllisyyden edistämiseen liittyvässä kehittämistoiminnassa yleisemminkin Suomessa. Yritykset tulevat mukaan yleensä siinä vaiheessa, kun konkreettisia hyviä käytäntöjä on tarjolla. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuus palvelujen kehittämiseen on varmaankin haastavin pulma. Sosiaalinen kädenjälki -toimintamallin rakentamisen yhteydessä valmisteltiin laajassa verkostossa Lapin asiakasosallisuusmallin kehittämiseen liittyvää hanketta, mutta sille ei onnistuttu löytämään rahoitusinstrumenttia.
Hallinnan, avoimen verkostoyhteistyön ja yhteiskehittämisen näkökulmasta jatkossa on tärkeää kytkeä kuntien/työllisyysalueiden sekä hyvinvointialueen asiantuntijat yhä tiiviimmin sosiaalinen kädenjälki -verkostoon, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen saadaan kytkettyä yhä tiiviimmin arkiseen tekemiseen. Vain arkiseen tekemiseen kiinnittyvät käytännöt voivat kehittyä hyviksi käytännöiksi. Työvoiman kohtaanto-ongelmassa asiakkaita ovat sekä työttömät että työnantajat. Arjessa tapahtuvan kehittämistoiminnan ohessa tulee myös varmistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien kuin työvoimaa tarvitsevien yritysten osallisuus, jotta kehitettävät palvelut ja/tai toimenpiteet vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisessä ja työnantajien työvoimatarpeeseen vastaamisessa tärkeintä on näiden molempien osapuolten osallisuus.
Edellä kirjoitettu antaa teoreettista taustaa Lapin sosiaalinen kädenjälki -toimintamalliin. Sosiaalinen kädenjälki -toimintamalli on hallinnan väline haettaessa ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen ja työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Avoin verkostoyhteistyö edustaa toimintakulttuuria, jolla hallinta toteutetaan. Yhteiskehittämisellä puolestaan haetaan älykkäästi ja ennakkoluulottomasti konkreettisia ratkaisuja työn ja tekijöiden kohtaamiseen.
Aiheesta voit lukea lisää julkaisusta LAPIN SOSIAALINEN KÄDENJÄLKI – Yhteinen toimintamalli työn ja tekijöiden kohtaamiseen
Mikä on sinun sosiaalinen kädenjälkesi?
Hiilijalanjälki on jo useimmille tuttu, mutta sosiaalinen kädenjälki lienee vieraampi käsite.
KESTÄVÄ TKI: LAPPILAISET TOIMIJAT KEHITTÄMÄSSÄ SOSIAALISTA KÄDENJÄLKEÄ
Dynaamisilla ja muuttuvilla työmarkkinoilla osaavan työvoiman saatavuus on monella toimialalla aivan keskeisin haaste. Samalla kun ikäluokat pienenevät, sosiaalinen vastuullisuus on saanut uuden ja entistä merkittävämmän roolin.
Lapin sosiaalinen kädenjälki -verkosto ja hankeperhe ovat etsineet aivan uuden tyyppisiä ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmaan eli tilanteeseen, jossa erilaisista syistä johtuen työ ja tekijät eivät kohtaa. Kun tarkastelu on kohdennettu erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleviin työnhakijoihin, on päästy varsin alihyödynnetyn työvoimapotentiaalin äärelle. Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, kuinka Lapin AMK on ottanut rohkeasti vastuun sosiaalisen kädenjäljen edistämisestä.
Tiimityötä
Kuten sosiaalinen kädenjälki -toimintamalli osoittaa, kukaan meistä ei selviydy työvoiman kohtaannon haasteista yksin, vaan tarvitsemme kumppaneita, yhteistyötä ja tiimityötä onnistuaksemme tämä suuren haasteen edessä. Jotta tiimityö onnistuisi parhaimmalla mahdollisella tavalla, vaatii se tietynlaisia ominaisuuksia tiimiltä.
Millä keinoilla hyvä tiimityö mahdollistuu?
Taito työskennellä tiimissä ei ole itsestäänselvyys. Tiimissä tulee olla turvallinen ilmapiiri, jotta jokainen tiimin jäsen uskaltaa toimia siinä omana itsenään ja tuoda parhaimpansa esille. Tarkemmin ottaen puhumme psykologisesta turvallisuudesta. Tiimin jäsenten tulee luottaa toisiinsa. Hyvin toimivassa tiimissä ihmiset tukevat toisiansa ja tiimissä on yhteisöllisyyttä. Toistensa välittäminen tukee yhteistyötä ja sitoutuneisuutta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Onnistunut tiimityö vaatii myös nöyryyttä. Nöyryyttä haasteen edessä ja kohdatessamme toisiamme. Tiimillä tulee olla myös suoranaista intohimoa ongelmien ratkaisemiseksi, tekemisen nälkää. Mutta täytyy muistaa, että innostuksen ja tekemisen yhteydessä meidän on muistettava ymmärtää toisiamme. Toisin sanoen on omattava tunneälyä ja muistettava ottaa toinen toisemme huomioon. Tiimissä kukaan ei voi olla itsekeskeinen tai toimia ”minä ensin” -tyylisesti. Emme siis voi toimia tiimissä itsekkäästi. Hyvässä tiimissä myös vuorovaikutuksellisuus on etusijalla. Jotta tiimi voi saavuttaa tavoitteensa, tulee sillä olla kunnianhimoa sekä korkea työmoraali. Ja tärkeää on myös huomioida, että ilman motivaatiota työtä kohtaan emme voi toimia parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Tiimit muodostuvat erilaisista ihmisistä ja erilaisesta osaamisesta. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että tiimin osaaminen tunnistetaan. Mutta yhtä tärkeää on tunnistaa tiimin heikkoudet. Tiedostaa se, että mitä meidän tiimistä mahdollisesti puuttuu tai mikä osa-alue meidän tiimissä on mahdollisesti heikompi kuin muut osa-alueet. Jotta tiimin heikkoudet ja vahvuudet voidaan selvittää, tulee meidän olla aidosti kiinnostuneita toisistamme. Tiimissä tulee olla rohkeutta keskustella ja tuoda aidosti asiat esille. Muistetaan kuitenkin aina toimia tasa-arvoisesti, sillä kukaan ei ole parempi tai huonompi toistaan.
Onnistuneen tiimityöskentelyn kenties tärkein asia on tunnistaa tiimin yhteinen tavoite. Miksi tiimi on olemassa ja mitä tiimi yhdessä pyrkii ratkaisemaan. Jos tavoite on epäselvä, ei tiimi voi onnistua täydellisesti. Tiimeihin pyritään aina keräämään tiettyjen alojen asiantuntemusta tavoitteesta riippuen. Joskus eri ammattikunnista olevien ihmisten välillä saattaa muodostua niin sanotusti ammattikulttuurien yhteentörmäyksiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että hyvä tiimi osaa hyödyntää konfliktit. Ne voivat parhaimmillaan olla erittäin hedelmällisiä, kunhan niitä osataan käsitellä oikein. Ei ole siis syytä pelätä konflikteja tai yhteentörmäyksiä, vaan pikemminkin pyrkiä hyödyntämään niitä!
Jotta tiimi voi saavuttaa asetetut tavoitteensa, tulee sen uskaltaa ottaa riskejä. Ratkaisut usein vaativat aivan uudenlaisia toimia ja ilman rohkeutta ja riskinottokyvykkyyttä ratkaisuihin ei voida päästä. Huipputiimi saattaa saavuttaa keskinkertaisestakin ideasta jotain huikeaa, kun taas keskinkertainen tiimi saattaa pilata hyvänkin idean.Tiimin tulee olla utelias, utelias keksimään uutta ja löytämään ratkaisuja. Me emme tiedä kaikesta kaikkea vaan maailma on pullollaan keksimistä ja kehittämistä vailla olevia uusia ja luovia ideoita. Meillä ei ole mitään syytä kilpailla keskenään vaan toimia yhdessä toinen toisiamme tukien ja toisistamme inspiroituen. Yhdysvaltain entinen presidentti Abraham Lincoln on aikoinaan todennut ”En pidä tuosta henkilöstä kovin paljon, minun pitääkin tutustua häneen paremmin”. Muistetaan siis tutustua toisiimme, kunnioittaa toinen toisiamme, oppia toinen toisiltamme ja inspiroitua yhdessä.
Hyvä tiimi tuottaa ideoita luovalla tavalla ja rohkeasti. Täytyy kuitenkin muistaa, että ideoiden arvioiminen ja toimivuuden tutkiminen tulee vasta myöhemmin. Jos nimittäin pyrimme arvioimaan ideoita samalla kun niitä tuotamme, luovuus kärsii. Ihminen ei voi tuottaa samaan aikaan ideoita ja arvioida niitä.
Lopuksi vielä yhteenvetona voitaisiin todeta, että kirkastetaan tiimin tarkoitus ja tavoite, muodostetaan hyvä ryhmädynamiikka ja huolehditaan luovasta prosessista. Päätetään mitä tiimi tekee yhdessä, miksi tiimi tapaa säännöllisesti ja millä tavalla tapaamiset liittyvät tavoitteeseen. Huolehditaan toistemme kunnioittamisesta ja luodaan psykologisesti turvallinen ilmapiiri tiimiin. Viestitään, jotta jokainen tietää missä ollaan menossa. Tärkeää on hyväksyä toisensa sellaisena kuin itse kukanenkin on ja erimielisyyksistä huolimatta kenenkään persoonallisuuteen tai identiteettiin ei saa heijastua negatiivisuutta. Konfliktit on muistettava käsitellä hyvin ja huomata, että niistä parhaimmillaan voi syntyä jotain hienoa.
Onnistunut tiimityö on hienoa, sillä sen avulla voimme yhdessä saavuttaa jotain sellaista, mitä emme yksin koskaan voisi saavuttaa.
Sosiaalinen kädenjälki -materiaalit ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä. Klikkaa kuva auki ja hiiren oikealla voit tallentaa kuvan omalle koneellesi.
Jos jpg-logojen laatu ei ole riittävä, voit olla yhteydessä hanna.gronlund(@)lapinamk.fi
Sosiaalinen kädenjälki taustakuva Teamsiin
